Kasvihuoneen rakennus ylijäämästä
 
 

Tarpeeksi kauan kun kantaa kaupasta kaikki vihannekset ja juurekset niska vääränä kotiin niin sitä alkaa kyllä jossain vaiheessa miettimään, että miksei noita kasvattaisi ihan itse. Jokunen vuosikymmen sitten suuri osa ihmisistä kasvatti itse omat perunat, porkkanat, tomaatit ja muut syötävät. Eikä tarvinnut kaupasta niitä lähteä ostamaan. Nyt kun asuminen on siirtynyt entistä enemmän kaupunkien vuokra-asuntoihin, lähinnä kerrostaloihin niin tuo kasvattaminen on jäänyt. Nykyihminen sitä vaan räplää tietokonetta ja käy sitten kaupasta ostamassa itselleen vihannekset. Minä ajattelin siirtyä takaisin muutaman vuosikymmenen ja alkaa itse kasvattamaan omat juurekseni. Sen verran tietokonetta käytin, että etsin vähän kasvihuoneen rakennusvinkkejä netistä. Runsas kasvisten syönti ja ruumiillinen työ kun ovat pitkän iän salaisuuksia. Niinpä ajattelin noudattaa noita oikein urakalla ja alkaa ruumiilliseen rakennusprojektiin ja sitten myöhemmin tulee se kasvisten syönti. Tietokonetta pyrin välttämään tuossa projektissa kaikin tavoin, vähän joutuu varmaan netistä etsimään vinkkejä ja jos jotain pitää tilata niin verkkopankkia tuossa kai joutuu käyttämään. Vaikka kyllähän nykyään rakennusprojekteissa plajon käytetään tietotekniikkaa ja sähkölaitteita, varsinkin kaikki suunnittelutyöt tehdään nykyään koneella, ennen ne piirretiin käsin. Sähköasennuksia varten tehdään myös sähkösuunnitelmat, mutta tähän projektiin en niitä tarvi. Ei kai kasvihuoneeseen tarvi sähköjä vetää. Jos pimeällä sinne menee niin taskulamppu riittää, ei tarvi mitään valaisimia kattoon, eikä valaistussuunnittelua. Edellinen projektini oli talonrakennus, siinä tarvi sähkötöiden tekijää ja valaistussuunnittelua. 
Myös elämäni ensimmäinen ilmalämpöpumppu tuli hankittua tuohon torppaan. Oli siinä melkoinen homma kun yritin vertailla kaikkia malleja ja miettiä mikä niistä olisi itselle paras valinta. Halvemmat ilmalämpöpumput tuntuivat houkuttelevilta hankkia, mutta toisaalta olisikohan niistä mitään apua kylmässä talvessa. Kesällähän niillä vain viilennetään. Laitoin sitten hakukoneeseen hakusanoiksi ilmalämpöpumppu Vantaa ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin Mitsubishi LN -malliin. Sille luvattiin pitkä takuu ja sanottiin että tuottaa lämpöä hyvällä suhteella vielä 15 asteen pakkasellakin. Joten päädyin sitten hankkimaan sen osoitteesta https://www.lampotilamestarit.fi/ilmalampopumput/mitsubishi-ln.php. Kun pumppu oli asennettu niin päädyin kuitenkin itse nikkaroimaan siihen katoksen. Minä kun tykkään enemmän työskennellä ulkona niin tilasin sisähommiin remonttimiehen maalaamaan ja tapetoimaan ja keskityin itse nikkaroimaan ulkona. Raitis ilma tekee hyvää. Sopiva remonttimies löytyi http://lemkoti.fi/kiinteistönhuolto-pienremontti. Ilmalömpöpumppu saa luvan hoitaa sähkölaskun pienemmäksi, mutta vedenkulutukseen se ei auta. Niinpä aloin vähän tutkailemaan vaihtoehtoja miten vedensäästö onnistuisi. Siihenkin löytyi netistä apua kun aikani etsin. On olemassa palveluja, jossa alan asiantuntijat käyvät läpi kaikki vedenkulutukseen liittyvät asiat ja laativat sitten suositukset mitä kannattaa tehdä, että vedensäästö onnistuisi ja näkyisi kukkarossa, lisätietoa http://www.greonia.fi/vedensaasto.html.
 
Kävi myös mielessä että hankkisin vähän jotain apuvoimia tuohon rakennusprojektiin, joku mökkitalkkari voisi olla sopiva apumies, ihan mitään ammattitimpuria en tuohon hommaan taida palkata. Muutama hyvä vaihtoehto netistä löytyi kuten lemkoti.fi. Pitää tuumailla sitten kun homma on ajankohtainen. Sitten pitää vielä miettiä että lähdetäänkö tuonne vetämään sähköjä vai pärjäisiköhän ihan perinteiseen malliin ilmankin. Hetken kun tuota mietin niin totesin, että eipä tuolla kyllä sähköillä ole mitään virkaa, joten turha vaivata sähkömiestä ja rikastuttaa alan kauppoja noilla hommilla. Nykyään on kuitenkin koti ja autotallikin niin täynnä kaikenlaisia laitteita ja elektroniikkaa, että ei kyllä kasvihuoneeseen enää tarvi mitään rakennustekniikkaa yhtään enempää kuin mitä rakennustöissä käytetään.
 
Muutenkin olen yrittänyt siirtyä elämisessä ja kaikessa remontoinnissa ja rakentamisessa ekologisempaan suuntaan. Ympäristöystävällisyys on päivän sana myös rakentamisessa ja siihen olen viime aikaisissa projekteissa pyrkinyt. Jokunen viikko sitten muutin vessassa olevan pisuaarin vedettömäksi pisuaariksi. Se oli itse asiassa hyvin helppo ja nopea operaatio EcoBug -nimisen tuotteen avulla. Sillä tavallinen pisuaari muuttuu hetkessä ympäristöystävälliseksi malliksi ja siitä tulee vedetön pisuaari. Ei tarvitse muuta kuin katkaista veden tulo pisuaariin ja sen jälkeen se vain siivotaan hyvin ja laitetaan tuo pieni kapseli pisuaarin pohjalle. Siellä olevat hyvät bakteerit hajottavat lorisevan tavaran ja lopputulos on hajuton ja erittäin taloudellinen ratkaisu.
 
Pääosa tarpeista oli tarkoitus löytää omalta tontilta, sitä kun on kaikkea ylijäämää jäänyt nurkkiin pyörimään. Rakennustavaraa on autotallissa, autotallin takana ja jopa vanhan autovanhuksen tavaratilassa. Minulla kun on autotallin takana vanha v8-auto varaosavarastona. Siitä on kätevä aina tarvittaessa ruuvata osia irti sitä mukaa kun niitä käyttöautosta hajoaa. Nykyajan autoiluhan on enimmäkseen sellaista että ei ihmiset itse noita autojaan korjaa ja sormiaan likaa öljyssä. Helpompi on ajaa auto huoltoon kun vika tulee tai oikeastaan käyttää säännöllisesti määräaikaishuolloissa ettei niitä vikoja edes tulisi. Omaksi työksi jää sitten vaan penkkien siivous autonkorjaajien jäljiltä, oikeastaan aika harvoi tarvii sitäkään tehdä, nykyään on niin siistejä paikkoja nuo autokorjaamot ettei tarvi itse edes siivota huoltomiesten jälkiä. Mutta minkäs teet kun itse on vähän erilainen tuolta korvienvälistä. Jos osaan edes suunnilleen autoni korjata niin alan kyllä hommiin ja yleensä viimeistään seuraavana päivänä vanha jenkkiauto taas kehrää kuin kissa. Samalla ajatusmallilla ajattelin nyt sitten kasvihuoneenkin pystyttää. Mitään valmispakettia en osta, enkä palkkaa sinne vierasta työvoimaa rakennushommiin.

Mutta takaisin itse kasvihuoneeseen. Moni on sellaisen värkännyt kaikesta, mitä on jäänyt nurkkiin pyörimään, joten ajattelinpa kokeilla itsekin. Näytti niin rimpuloilta nuo valmiit kauppojen kasvihuoneet ja toisekseen niihin olisi pitänyt perustukset rakentaa kuitenkin. Sen jälkeen kun olet ensin maksanut itsesi kipeäksi siitä ”valmiista” kasvihuoneesta. Tässä tapauksessa tuo perustusten teko oli vielä tärkeämpi asia, sen verran routivan maan päälle tuo kasvien koti oli tulossa. Ihan alkuun piti tietysti tehdä kunnolliset suunnitelmat projektia varten. Ennen aloitusta täytyy olla selkeä käsitys kokonaisuudesta mitä lähdetään tekemään. Ei tuohon nyt mitään arkkitehtia tarvi, mutta käsitys kokonaisuudesta täytyy olla jollain tavalla hanskassa suunnitteluvaiheessa.
 
Ajattelin sitten tehdä homman alusta asti kunnolla. Eli niin, että kun se siihen kerran tehdään niin se myös siinä pysyy lahoamatta ja kaatumatta. Ensimmäisenä kaivoin maahan seinien kohdalle ”ojat”, joihin rakentaisin ihan kunnon harkkoperustuksen. Ensin oli ajatuksena ostaa kaivinkone Virosta tuohon hommaan. Moni nimittäin ostaa kaivinkoneen Virosta halvalla johonkin rakennusprojektiinsa ja myy sen sitten voitolla Suomessa. Päädyin sitten kuitenkin kaivamaan tuon lapiolla, sen verran pieni homma oli.
Pyöräytin betonimyllyssä betonista anturan ojan pohjalle ja sen päälle muurasin muutaman varvin leca-harkkoja. Naapurin mies oli apuna muurari -hommissa, sen veli on ammatiltaan muurari Oulu -nimisessä paikassa ja osaa kaveri hyvin itsekin nuo hommat. Ojat tein sen verran leveiksi, että sain vielä salaojituksen mahtumaan. Perustuksiin laitoin patolevyn ja routaeristin ylijäämästyroxilla koko paketin. Lopuksi täytin ympärystän karkealla soralla. Ja koko homma lapiolla ja kottikärryllä. Siinä tuli hiki, mutta ei kai liikunta ole vaarallista. Ja ettei homma olisi ollut liian helppoa, niin minulla oli vielä peukalotuki kädessä. Tuli edellisellä viikolla vähän urheiltua ja senhän tietää, että minkä urheilussa voittaa niin terveydessä häviää. Vasemman käden peukku pääsi vähän taittumaan ja lääkäri suositteli käyttämään peukalotukea pari viikkoa. Sanoi myös, että olisi pitänyt ottaa vähän kevyemmin se aika. Muuten saan kuulemma alkaa katselemaan enemmänkin liikuntarajoitteisten apuvälineitä itselleni. Kohta sitä varmaa köpötellään kävelykepin kanssa ja talveksi ruuvataan siihen jääpiikkiä. On kuulemma tärkeä apuväline sellainen jäisillä teillä. Tiesi yksi tuttu kertoa, sillä kun oli jääpiikki sitten uponnut vielä omaan jalkaankin. Ei onneksi mennyt luuhun asti. Tuli siinä kiinteistövälittäjäle kuitenkin muutaman viikon sairasloma, kaverin alaa on kiinteistönvälitys.
 
Perustusten sisäpuolen tasoitin myös karkealla soralla ja päälle finnfoam -levyt. Sen päälle raudoitusverkkoa ja kun se ei ihan riittänyt niin sävelsin kaikesta ylijäämäraudasta raudoituksen koko lattian alalle. Joskus ennen vanhaanhan noihin lyötiin kaikki ylijäämärauta vanhoista hetekoista lähtien.
Sitten taas betonimylly pyörimään ja betonit lattiaksi. Tuo on helppo tasata sopivan pituisella laudalla ja ei siitä lattiasta tarvi älyttömän paksua tehdä. Pääasia, ettei kaikenmaailman tuhohyönteiset ja kasvitaudit pääse kasvamaan siinä (kuten ne tekevät jos kasvihuoneessa on maalattia). Oikein jos haluaisi päteä niin tuonhan voisi vesieristää niin kuin kylpyhuoneremontissa, mutta sanoisin että menisi jo vähän yli.
 
Sitten alkoi itse talon pystytys – tai siis kasvihuoneen. Ensin laitoin sokkelin päälle bitumikaistaleen estämään ettei kosteus pääse sokkelista puurakenteisiin. Itse rungon tein tässä tapauksessa jenkkityyliin eli kakkosnelosista tein seinärungon ihan maassa ja nostin sen sitten valmiina sokkelin päälle. Pystypuiden väli oli vajaa metri – ihan sen takia, että minulla oli ikivanhoja ikkunoita, jotka olivat tulossa pystypuiden väliin seiniksi. Nämä seinärungot naulasin kiinni sokkeliin ja toisiinsa. Tai itse asiassa sokkeliin kiinnitin ne vielä proppaamalla ja jokaiseen valoi vielä yhden harjateräksen (eli harjateräs valettu kiinni sokkeliin, josta se tulee kakkosnelosen läpi ja lyöty linttaan).
Tässä välissä oli aika tehdä pieni siivous - Oulussa asuva tuttuni (nyt jo edesmennyt) sanoi aina, että ikinä ei voi rakennustyömaalla siivota liikaa. Mitä siistimpää on niin sen paremmin työt etenee, sen parempaa on työn jälki ja aina vähemmän sattuu vahinkoja. Sanoisin, että viisas mies. Tiedän muutamankin projektin, joissa siivous on jätetty tekemättä projektin edetessä ja lopuksi työmaalla on ollut niin järkyttävä kaaos, että on pitänyt tilata ammattijärjestäjä apuun. Ja siinä vaiheessa tuo siivoamisen budjetti onkin jo ihan eri luokkaa. Nimittäin kun lasketaan yhteen loppusiivouksen hinta sekä työmäärä ja siihen lisätään vielä ammattijärjestäjä hinta niin aika kalliiksi tulee verrattuna siihen, että olisi heitetty roskat roskiin aina sitä mukaa kun niitä tulee. Sitä kannattaa miettiä joka projektissa eli sitä mukaa kun hommat etenee niin aina samalla vauhdilla roskat säkkeihin ja fiksua on myös lajitella puutavara omaan pinoonsa, saat siitä hyvää polttopuuta, varsinkin kun osaat suojata ne sateelta samalla kun siivoat. Ei se rakennussiivous sen kummempaa ole.
 
Sen verran on kokemusta rakentamisesta ettei tarvinnut lähteä internetistä ohjeita etsimään tähän projektiin. Mutta niille joilla kokemusta on kertynyt vähemmän niin suosittelen pientä hakukoneen hyödyntämistä ennen työn aloitusta. Netti on kuitenkin pullollaan rakennusohjeita ja ei muuta kuin Googleen hakusanoja niin jo alkaa löytyä ohjeita ja kertomuksia muiden projekteista. Aika usein parhailla ohjeilla on myös paras Google näkyvyys, joten hyvät neuvot löytyy aika helpolla tuhansien nettisivujen joukosta. Ja tietysti monet rautakaupat hyödyntävät Google mainontaa, jolloin niiden valikoima ja neuvot ovat heti ensimmäisinä tarjolla hakutuloksissa.
 
Seinärunkoihin kiinnitin sitten ikkunat, jotka oli vanhasta talosta purettu. Ikkunoiden mitta oli minulla luonnollisesti tiedossa siinä vaiheessa kun runkoa tein. Eli runkopuiden väli oli noin sentin suurempi kuin ikkunoiden leveys. Joku voisi kysyä, että miksi sentin rako. No siksi, että jos teet pystytolppien välin tasan ikkunoiden levyiseksi ja ajattelet, että ei jää rakoja, niin jossain välissä on millin heitto ja ikkuna ei mahdukaan paikalleen. Lekallako sen siihen sitten hienosäädät ? Vai alatko nävertämään puukolla ikkunan karmia. Vaikka sinulla olisi kuinka hienot ja terävät käsintehdyt puukot työkalusalkussa, niin paljon helpommalla pääset kun mitoitat välit oikein. Tai jos ihan välttämättä haluat tehdä tuon mitoitushomman vähän sinne päin ja sitten vuoleskella karmeja niin panosta ainakin siihen, että puukon terä on erittäin hyvässä kunnossa. Puukon terä on kuitenkin se ainoa ratkaiseva asia, kun mietit miten sujuvasti homma sujuu. Ihan sama homma on muuten sahauksessakin.
Purkutavaraa kun käyttää rakentamiseen niin kannattaa varmistua asbestipitoisuudesta, sitä voi löytyä vanhoista taloista ja niiden materiaaleista. Nykyään onneksi asbestikartoitus on pakollinen toimenpide kun vanhoja taloja remontoidaan ja purukutöitä joudutaan tekemään. Ihan hyvä niin, sen verran ikävä aine tuo on pölistessään, että ei kannata kenenkään keuhkoihinsa kerätä. Tuo hommahan tuli pakolliseksi vuoden 2016 alusta moniin remonttikohteisiin ja aika hyvin ovat kuulemma oppineet lakia noudattamaan. Toki tuon valvonta ainakin taloyhtiöissä on isännöitsijän tehtävää tai jonkun muun on kyllä hoidettava se asia. Isännöintiin tietysti kuuluu paljon muutakin ja alan palveluja tarjoaa esim. Seinäjoella kmn.fi. Mutta varmasti nykyään isännöitsijä joutuu aika paljon touhuamaan juuri noiden asbesti-asioiden kanssa. Aiemmin yksi tuttu työskenteli Lounais-Suomessa, alana oli kiinteistöhuolto Turku. Ja kuulemma hyvin samanlaista on tuo kiinteistöhuolto Pohjanmaalla kuin Turussakin.
 
Mutta tosiaan nyt kun puhutaan kasvihuoneesta niin siinäpä ei turhaa paperisotaa tarvita. Kun katto on päällä niin sitten alkaa sisustussuunnittelu. Joku kiva pöytä täytyy olla työtasona ja sen lähellä hyllyä tai lankakoria työkalujen ja ruukkujen säilytykseen. Vaimon kaverin on sisustussuunnittelija Vantaa -nimisessä kaupungissa ja hän antoi yhden hyvän neuvon: laskutilaa ei ole ikinä liikaa eli laita vaan reilun kokoinen pöytä kasvihuoneeseen. Jos et tarvi ihan koko pöytätilaa työskentelyyn niin aina voit sijoittaa kasveja ruukuissa sen päälle.
Oleellista on kuitenkin pitää hyvä järjestys kaikilla kasvihuoneen kasveilla, jotta kaikki saavat valoa ja kaikkien kastelu on helppoa. Muuten siellä osa voi oikein hyvin, mutta osa sitten riutuu valonpuutteessa. Siksi on oleellista, että säilytystilaa on runsaasti, jotta tuo järjestys säilyy. Entinen luokkakaverini on järjestyksenvalvoja, tulisikohan se valvomaan kasvien järjestystä...